Uskaltaako sinne nettisivuille laittaa oman oikean sähköpostiosoitteen? Ja voiko sen laittaa klikattavaksi? Sanomme, että kyllä uskaltaa ja oikeastaan jopa kannattaa. Se on hyvää asiakaspalvelua.
Ennen (tai aika usein vieläkin) oli tapana kirjoittaa verkkosivuille yhteystietoihin sähköpostiosoite muodossa pekka.virtanen (ät) firmannimi.fi. Usein jätettiin koko nimi mainitsematta ja tilalla luki, että sähköpostiosoitteemme ovat muotoa etunimi.sukunimi@firmannimi.fi.
Ja missään tapauksessa osoite ei ollut klikattavana linkkinä. Se oli vaarallista!
Tutunoloisen nimen ollessa kyseessä vaivaa ei kovin paljon ollut: Pekka Virtasen nimi oli helppo kirjoittaa osoitteeseen. Mutta kun oli tarkoitus lähettää sähköpostia henkilölle nimeltä Päivi-Suzanne af Zlieschwicht, olisi ollut kätevämpää vain klikata valmista linkkiä.
Syynä oikean osoitteen piilotteluun oli se, että aivan aiheellisesti pelättiin oikean osoitteen tuovan postilaatikkoon roskapostin tulvan. Erilaiset robotit nimittäin kävivät verkkosivuilla haistelemassa sähköpostiosoitteita ja välittivät ne sitten eteenpäin sekä hyville että pahoille palveluntarjoajille. Pian olikin inboxissa outoja mainoksia tai kummallisia kirjeitä ja muita huijauksia. Jos jotain niistä klikkasi tai edes varovasti avasi ja katsoi kuvat, saattoi postin tulva vain kasvaa.
Vaikka yhä kannattaa olla äärimmäisen varovainen sähköpostien avaamisen tai vastaamisen kanssa, on tilanne tänään paljon parempi ja turvallisempi. Sähköpostipalvelimien roskapostisuodatus on varsin tehokasta, ja perille asti saapuu vain vähän haitallista tai turhaa postia.
Asiaan on auttanut tekniikan kehitys mutta myös tietosuojalain uudistus, joka antaa Internet-operaattoreille ja muille palveluntarjoajille mahdollisuuden joko kokonaan poistaa tai korvamerkitä roskapostiksi luokittelemansa liikenteen. Niiden ei siis tarvitse erikseen pyytää vastaanottajalta lupaa tai sääntöä postin suodattamiseen.
Roskapostia on vähentänyt myös ihmisten varovaisuus. Julkisille forumeille osoitteen jättäminen on ollut tyhmää, mutta monet ovat oppineet kantapään kautta sitä varomaan. Asiantuntijat suosittelevat myös käyttämään kahta eri sähköpostia. Niistä toisen kanssa voisi olla, jos ei nyt varomattomampi, niin ainakin hieman huolettomampi.
Kun sähköpostiosoitteen julkaisemisesta keskusteltiin Facebookin Markkinointikollektiivi-ryhmässä tammikuun 2020 alussa, kysyi ryhmän jäsen Tuomas Laitinen aiheellisen kysymyksen: ”Montako kauppaa olet valmis menettämään epäammattimaisen näköisellä (at) merkillä, vs. montako spam-viestiä tuolta sitten tulee?”
Jos siis haluamme asiakkaan tai yhteistyökumppanin ottavan yhteyttä juuri oikeaan ihmiseen tai firman osastoon, ei eteen kannata rakentaa esterataa. On hyvää palvelua ja saavutettavuuden edistämistä laittaa osoite kokonaisuudessaan näytille ja vieläpä niin, että sitä voi hiirellä tai sormella klikata. Varsinkin, kun nettiä käytetään yhä enemmän kännykällä, jolla tekstien naputtelu tai kopioiminen eivät aina ole miellyttävintä puuhaa.
Ja kyllä, myös tekniikalla on yhä väliä. Kun sivut on hyvin koodattu, näytettävä osoite voidaan koodissa piilottaa useimmilta osoitteita etsiviltä roboteilta, mutta käyttäjille se näkyy silti.
Haluatko verkkosivut, jotka näyttävät hyvältä, toimivat selkeästi ja ovat helposti ylläpidettävissä? Autamme mielellämme! Lue lisää miten verkkosivuprojekti onnistuu kanssamme tai ole heti yhteydessä, niin saadaan projekti nopeasti käyntiin!
Toivottavasti pidit artikkelista! Artikkelin saa mielellään jakaa somessa,
ja muistathan seurata menojamme Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä.
Lue myös:
Tätä kaikkea ovat nettisivut vuonna 2020
JCO:lle Grand Prix ja yleisövoitto Finnish Web Awardsissa
Bisnespeli sai kunniamaininnan Grand Onessa! Grand One on Suomen suurin digitaalisen markkinoinnin ja viestinnän kilpailu, jossa on jo yli 20 vuoden ajan palkittu Suomen parhaimmistoa digitaalisten palveluiden osaamisessa.
Taito kuunnella on asiakastyössä tärkeintä, tuumii maaliskuussa meillä projektipäällikkönä aloittanut Sarina Holappa.
Verkkosivujen evoluutio jatkuu vuonna 2024, ja innovatiiviset trendit ohjaavat suunnittelua. Elämyksellisyys kukoistaa interaktiivisten moduulien, dynaamisen liidienkeruun ja pelillistämisen myötä.
