Maaliskuussa 2020 maailma muuttui dramaattisesti. Covid-19-viruksen vuoksi suuri osa yhteiskunnan toimintoja siirtyi verkkoon ennätysvauhtia. Kaikki kohtaamiset tapahtuivat verkon kautta, joka kuhisi opetusta, toimistotyötä, seminaareja, verkkokauppaa ja paljon muuta. Tämän poikkeuksellisen kevään jälkeen on mahdotonta enää kyseenalaistaa digitalisaatiota tai sen merkitystä. Mutta entä verkkotoimintojen saavutettavuus? Onko verkko tarkoitettu kaikille? Lyhyt vastaus on ei – verkko ja siinä olevat palvelut eivät ole kaikkien saavutettavissa. Jotta kaikki voivat toimia samanarvoisina yhteiskunnassa on asioiden itsenäisestä hoidosta verkon kautta tehtävä mahdollista kaikille.
Jopa 20 %:lla koko väestöstä on erilaisia rajoitteita jotka toimivat esteenä verkossa tarjottavan tiedon hyödyntämiselle. Rajoite voi olla mm. heikkonäköisyys, sokeus, kuulovamma, luki- tai hahmotusvaikeus, motorinen rajoite käden hallinnassa, tai puutteellinen kielitaito. Se voi myös olla väliaikainen, kuten murtunut käsi. Verkkosaavutettavuus tarkoittaa niitä graafisia, teknisiä ja sisällöllisiä ratkaisuja jotka mahdollistavat verkon käytön rajoitteista huolimatta. Niitä ovat mm. sivun optimoiminen ruudunlukijalle, joka kuvailee näytön sisällön sokealle, riittävä väriero heikkonäköisen apuna, sekä selkokieli joka helpottaa tekstin ymmärtämistä esimerkiksi silloin, kun äidinkieli on muu kuin suomi. Verkkosaavutettavuus sisältää kuitenkin myös verkkosivun tekemisen käyttäjäystävälliseksi kaikille. Esimerkiksi riittävä kontrasti lisää luettavuutta voimakkaassa auringonvalossa yleisesti ja on siksi hyödyllistä jokaiselle verkkosivun ja mobiililaitteen käyttäjälle.
Mitä asialle sitten voi tehdä? Paljonkin, sillä saavutettavuusongelmia voi ratkaista huolellisuudella ja pienellä lisäpanostuksella. Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta listaa 49 erilaista teknistä, graafista ja sisällöllistä vaatimusta jotka perustuvat Verkkosisällön saavutettavuusohjeisiin WCAG 2.1. ja jotka verkkopalvelun tulee täyttää. Tässä muutama esimerkki:
Verkkosaavutettavuuteen panostamisen voi nähdä mahdollisuutena nostaa kävijälukuja omalla verkkosivustolla. Käyttökokemus on kaikkien kannalta parempi, ei ainoastaan niiden joilla on rajoitteita, ja sisältöä voi hyödyntää jopa viidennes enemmän ihmisiä. Lisäksi saavutettavuustoimenpiteet lisäävät myös hakukonenäkyvyyttä, joten sekä käyttäjät että Google ilahtuvat!
Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta astui voimaan vuonna 2019 julkisille palveluntarjoajille ja vuonna 2021 se laajenee koskemaan myös yksityistä sektoria. Laki perustuu EU:n direktiiviin joka seuraa verkkosisällön saavutettavuusohjeita saavutettavalle verkkosisällölle. Lue lisää saavutettavuusvaatimuksista osoitteesta https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/.
Ota yhteyttä jos tarvitset konsultointia verkkosivujen saavutettavuuden suhteen tai ihan uudet saavutettavat verkkosivut >>
Toivottavasti pidit artikkelista! Artikkelin saa mielellään jakaa somessa,
ja muistathan seurata menojamme Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä.
Lue myös:
Saavutettavuus on esteettömyyttä, tasa-arvoa ja ennen kaikkea palvelua
Mitkä asiat kannattaa huomioida ennen verkkosivuprojektin aloitusta?
Näin verkkopalvelun rakentaminen etenee kanssamme
Bisnespeli sai kunniamaininnan Grand Onessa! Grand One on Suomen suurin digitaalisen markkinoinnin ja viestinnän kilpailu, jossa on jo yli 20 vuoden ajan palkittu Suomen parhaimmistoa digitaalisten palveluiden osaamisessa.
Taito kuunnella on asiakastyössä tärkeintä, tuumii maaliskuussa meillä projektipäällikkönä aloittanut Sarina Holappa.
Verkkosivujen evoluutio jatkuu vuonna 2024, ja innovatiiviset trendit ohjaavat suunnittelua. Elämyksellisyys kukoistaa interaktiivisten moduulien, dynaamisen liidienkeruun ja pelillistämisen myötä.
