2.5.2019

Saavutettavuus on esteettömyyttä, tasa-arvoa ja ennen kaikkea palvelua

Aloitetaan virallisesti: Saavutettavuusdirektiivi koskee kaikkia julkisen hallinnon ja julkisia hallintotehtäviä hoitavia organisaatioita. Se perustuu WCAG-ohjeistuksen (Web Content Accessibility Guidelines) AA-tasoon ja edellyttää, että julkisen hallinnon digitaaliset palvelut täyttävät siihen kuuluvat kriteerit ja niissä on saatavilla saavutettavuusseloste. Sen taas tulee sisältää tietoa, mitkä sisällön osat eivät ole saavutettavia, ja syyt siihen, sekä ohjeet, miten organisaatiolle voi ilmoittaa, jos sen verkkosivusto ei täytä säädettyjä saavutettavuusvaatimuksia.

Tiesitkö että?

Yli miljoona suomalaista tarvitsee avukseen saavutettavuutta.

15 % ihmisistä ei voi käyttää verkkopalveluita niiden puutteiden vuoksi.

11–14 % suomalaisista tarvitsee avukseen selkokieltä.

75 vuotta täyttäneitä suomalaisia on jo yli miljoona.

Suomessa on arviolta 55 000 näkövammaista ja kymmeniä tuhansia heikkonäköisiä.

Suomeksi sanottuna verkkopalvelun saavutettavuus tarkoittaa sitä, että mahdollisimman moni ihminen voi käyttää verkkopalvelua mahdollisimman helposti.

Vaikka hyvästä suunnittelusta on hyötyä kaikille, erityisesti saavutettavuudesta hyötyvät näkövammaiset aina sokeista värisokeisiin, kuulovammaiset ja ikääntyneet sekä ihmiset, joilla on luki- ja hahmotusvaikeuksia tai motoristen syiden vuoksi vaikeuksia liikuttaa kättä tarkasti. Myös mobiililaitteiden tai vanhojen hitaiden tietokoneiden käyttäjät ovat saavutettavuuden kohderyhmää.

Digitaalisten palveluiden ja niiden sisältöjen pitää siis olla sellaisia, että kuka tahansa voi niitä käyttää ja myös ymmärtää, mitä niissä sanotaan. Direktiivien mukaan digitaalisten palveluiden suunnittelussa tulee hyödyntää käytäntöjä, teknologioita ja menetelmiä, joilla turvataan palveluiden käyttö erilaisilla päätelaitteilla ja erilaisten apuvälineiden kanssa. Esimerkiksi verkkosivuston tekstiversiosta hyötyvät sekä ruudunlukuohjelmia käyttävät että ne, jotka käyttävät verkkopalvelua hitailla yhteyksillä.

Esimerkkejä saavutettavuudesta

Palvelun pitää olla koneellisesti luettava. Sokeat käyttävät verkkopalveluita ruudunlukuohjelmalla, joka lukee, mitä verkkopalvelu sisältää. Myös kuvien hyvä nimeäminen on tärkeää. Verkkopalvelua pitää myös voida käyttää näppäimistön avulla ilman hiirtä.

Kun verkkopalvelu on selkeä ja rauhallinen, se on hyvä näkövammaiselle. Tekstin on erotuttava selvästi taustasta ja sisältö pitää olla loogisesti asemoitu. Välttämällä punaisen ja vihreän yhdistelmiä otetaan huomioon värisokeat. Heitä varten on hyvä huomioida myös se, että linkkejä tai muita tärkeitä toimintoja ei ole eroteltu vain pelkillä väreillä.

Verkkopalvelun klikattavien asioiden on oltava tarpeeksi suuria, jotta niihin osuu helposti, vaikka käyttäjällä olisi motorisia vaikeuksia. Kaiken pitäisi toimia myös pelkän näppäimistön avulla ilman hiirtä.

Käyttämällä lyhyitä täsmällisiä ilmaisuja ja selkokieltä otetaan huomioon esimerkiksi kuurot, joille viittomakieli on äidinkieli. Minkään sisällön ei pidä myöskään olla pelkän äänen varassa, jotta kuuro voi saada siitä selvän.

Hyvä ja selkeä sisältö on tärkeää. Silloin käytetään kuvailevia otsikoita, lyhyitä kappaleita ja helposti hahmotettavia listoja. Näin esimerkiksi lukihäiriöiset hahmottavat tekstin helpommin.

Porrastettu aikataulu

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta tuli voimaan joulukuussa 2016.

Direktiivi antaa saavutettavuudelle vaiheittaisen aikataulun:

– 23.9.2018 ja sen jälkeen julkaistujen verkkosivustojen pitää olla vaatimusten mukaisia 23.9.2019.

– Ennen 23.9.2018 julkaistujen verkkosivustojen pitää olla vaatimusten mukaisia 23.9.2020.

– Mobiilisovellusten pitää olla vaatimusten mukaisia 23.6.2021.

– Viranomaisten ja julkisoikeudellisten laitosten intranet-sivustojen – mukaan lukien työpaikolla käytettävien – pitää olla saavutettavuusvaatimusten mukaiset, jos ne julkaistaan 23.9.2019 tai sen jälkeen.

– Ennen 23.9.2019 julkaistuihin intranetteihin saavutettavuusvaatimuksia sovelletaan vain, jos koko intranet uudistetaan esimerkiksi uuden julkaisujärjestelmän hankinnan vuoksi. Tällöin jo hankintavaiheessa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että julkaisujärjestelmä tukee saavutettavuusvaatimusten toteuttamista.

Saavutettavuus on palvelua – kaikille

Lait ja direktiivit koskevat julkista sektoria ja erilaisia järjestöjä, mutta myös osa yksityistä sektoria kuuluu vaatimusten piiriin. Esimerkiksi pankit ja vakuutusyhtiöt, vesi- ja energia-alan palveluntarjoajat sekä liikenne- ja postipalvelujen tarjoajat ovat velvollisia hoitamaan verkkosivustot ja mobiilisovellukset saavutettavaan kuntoon.

Vaikka saavutettavuusdirektiivin yhteydessä puhutaan yleensä julkisista palveluista, on sen noudattamisesta luonnollisesti hyötyä kaikille. Siitä huolehtiminen ei siis ole rasite vaan pikemminkin kilpailuetu ja hyvää asiakaspalvelua. Samat ihmiset, jotka tarvitsevat apua ja apuvälineitä viranomaisten kanssa asioidessaan, käyttävät myös verkkokauppoja, brändisivustoja ja vaikkapa vapaa-ajan mobiilisovelluksia.

Oletko selvillä verkkosivustosi saavutettavuudesta? Ota yhteyttä
sähköpostilla tai puhelimitse +358 45 651 7914 , niin autamme asiassa mielellämme.

Lue myös:

Case: Raaseporin kaupungin uudet sivustot
JCO on täyden palvelun digitoimisto – mutta mitä se tarkoittaa?
Tätä kaikkea ovat nettisivut vuonna 2019

Comments

comments